Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari muodostivat aikoinaan Taipaleen suurpitäjän, josta Lemi erkani ja itsenäistyi vuonna 1807. Ruomin kylä sijaitsee Kivijärven Lemin puoleisella rannalla. Se on merkitty vuoden 1544 maakirjaan yhdeksän muun lemiläisen kylän kanssa.
Ensimmäinen Talka-nimeä kantava henkilö esiintyy Ruomin kylässä vuonna 1551, Sipi Ahtiaisen nautakunnan alueella, missä Mikko Michael Talkan on kerrottu maksaneen veroa 1/4 savun talosta. Talka-nimi on ollut käytössä jo aikaisemminkin. Mikon isästä on käytetty ainoastaan sukunimeä Talka.
Ruomin Talka-suvun on katsottu muodostuneen kolmesta pääsukuhaarasta, nimittäin Erkki Tuomaksenpoika Talkan, Antti Erkinpoika Talkan ja Yrjö Matinpoika Talkan sukuhaaroista. He ovat yhdessä viljelleet Ruomin kylän Nro 6 tiluksia, jotka ulottuivat lähes suorakaiteen muotoisena alueena aina Kivijärvestä Salajärveen ja Vetjanjärveen asti.
Vuonna 1854 suoritetussa isojaossa jaettiin 289,33 hehtaaria käsittänyt tila kolmeen osaan. Numero 6:1 omistajaksi merkittiin Juho Eliaksenpoika Talka 97,74 hehtaaria, numero 6:2 Elias Matinpoika Talka 101,78 hehtaaria ja numero 6:3 omistajaksi Maria Matintytär Talka 89,83 hehtaaria.
Isojaon jälkeen tilan uudella omistajalla oli oikeus ostaa laillisesti aikaisemmin kruunun hallinnassa ollut tilanosa perintötilaksi. Anomus oli lähetettävä Keisarillisen Suomen Senaatin Kamaritoimikunnalle. Tätä oikeutta käyttivät todistettavasti hyväkseen talokas Taavetti Juhananpoika Talka ja hänen sisarensa Eva Juhanantytär Talka sekä Anna Maria Talkan perilliset. Sukuhaarojen hallussa olevien alkuperäisten asiakirjojen mukaan tilat voitiin lunastaa kruunulta varsin edullisesti.